Koukussa virkkaamiseen 



Novitan Kelo lankaa ja mielessä jonkinlainen löysä viittamainen pusero. Virkattu helmasta helmaan, keskiväliin venekaula-aukko. Aaltomainen mallivirkkaus, jota kevennin tekemällä ketjusilmukoilla reikiä. Just.... Koska lanka on paksua ja jäykkää oli lopputulos aika karsea. Muistutti lähinnä mattoa tai säkkiä. Hitsit, ei kun muokkaamaan. Tästähän tulee vielä päällepuettava juttu. Monen kokeilun jälkeen päädyin kiinteillä silmukoilla virkkaamiin pieniin hihoihin. Lopputulos siedettävä tunika. Tätä tulee varmasti käytettyäkin. Esim. kylminä kesäiltoina.

Olen miettinyt mitä teen sellaisella luomuksella jota ei tule pidettyä ollenkaan. Ainahan ei lopputulos miellytä ja kaikkia lankoja ei pysty edes purkamaankaan. Kaappiin en halua niitä roikkumaan. Menee inventaarioon koko vaatekaappi ja myyntiin turhat vaatteet.



Koska hukkasin baskerini piti saada uusi tilalle. Jämä lankoja käyttöön. Ensin syntyi kuitenkin Novitan isoveljestä pitsimäinen huivi, joita tein kaksi kappaletta mielessä yhdistää ne toisiinsa. Kaunis kuvio kuitenkin muuttui sekavaksi. Voihan nämä kietaista yhdessä kaulaan yhdistämättäkin. Baskeriin käytin Novitan Huopasta Isoveljen loputtua. Onneksi oli sama väri. Baskerin virkkasin suoraan päähäni virkkaa ja pura kokeiluilla. Tuohon reikäkerrokseen olen ajatellut laittavani joko silkkimäistä nauhaa tai valkoisia helmiä?



Huivin pitsimäisen mallin löysin crochet diagrams -sivulta. Tästä oivalsin, että reunapitseistähän saa paksulla langalla hienoja kaulahuivimalleja.